DILI, STLNEWS.co – Akontesimentu dezastre naturais iha Munisipiu Kovalima, Ainaro no munisipiu seluk, Parlamentu Nasional (PN) husu IX Governu salva no asegura povu husi inundasaun no hamlaha.
Kestaun nee hatoo husi Deputadu Bankada FRETILIN, Antoninho Bianco katak, dezastre naturais akontese iha fatin-fatin, presiza atensaun, maske mudansa governasaun, maibe kontinuasaun hodi orienta tekniku ba terenu, halao kna’ar ho efikaz no efisiensia hodi salva komunidade inkui sasan.
“Governu tenki buka dalan atu povu labele hamlaha, la hatene udan too bainhira, tanba foin loron ida, sei akontese loron hitu, kalan hitu, saida mak sei akontese”, katak Deputadu Bankada FRETILIN, Antoninho Bianco liu husi plenaria iha PN, Kuarta (05/07/2023).
Nia hanoin, Prezidente Parlamentu ho kompozisaun meza bele fo hanoin ba governu lalika hanoin programa boot lai, haree lai programa kiik sira.
“Liu-liu nesesidade povu, kestaun inseguransa ai haan buka dalan oinsa apoia hodi sustenta moris,” tenik Bianco.
Nunee mos Deputadu Bankada CNRT, Saul Amaral hatete, mosu inundasaun iha Suku Raimea, Postu Administrativu Zumalai, mota boot ponte kotu.
Deputadu nee husu ba Ministériu Obras Públikas (MOP) atu orienta Institutu Gestaun Ekipamentus (IGE) atende emerjensia, hodi normaliza ponte no estrada sira, tanba dalan protokolu.
Laos nee deit, maibe husu ba Sekretáriu Estadu Protesaun Sivil (SEPS) maske foin hand over, maibé urjentemente apoia ba komunidade afetadu sira.
Entretantu, Deputadu Bankada PD, Armando Lopes haktuir, pakote referendum neebé iha tinan 2008 apoiu ba Pre-Eskolar no Primeiru Siklu sira informa katak, kondisaun aat afeta husi udan durante loron haat, ida nee afeta mos ba prosesu aprendizajen.
Tuir nia, liga ba kondisaun estrada kapital Lautem, kondisaun iha tinan 2016 governu rasik sobu, maibe too agora seidauk hadia.
Ho tempu agora udan, afeta tebes ba movimentu transporte, komunidade no estudante sira, espera governu agora bele rezolve.
Hatan ba kestaun nee, Mininstru Obras Publika (MOP) Samuel Marçal katak, haree ba situasaun agora, daudaun nee ekipa sira tun ona ba, maibe sira seidauk bele halo asaun rapidu ida, tanba udan sei boot, mota mos boot.
Ekipamentus tun ona iha terenu, bainhira hein udan been ho mota menus, sira sei halo asaun ba ponte neebe aat, estrada neebe kotu.
“Husi MOP ho IGE iha munisipiu haree hela no survei ona, no loron-loron sira informa hela situasaun mai”, katak Samuel.
(gui)